Äs­sien taso on vii­me kau­des­ta nous­sut jopa sel­väs­ti. Kun en­sim­mäi­nen sar­ja­nel­jän­nes on pe­lat­tu, voi­daan näin pe­rus­tel­lus­ti sa­noa. Esi­tys on pa­ran­tu­nut niin yk­si­lö­ta­sol­la kuin jouk­ku­ee­na.

Lu­kon ot­teet ih­me­tyt­tä­vät. Vä­lil­lä se pe­laa kuin sar­jan par­haat jouk­ku­eet, mut­ta sor­tuu ajoit­tain kar­mei­siin vir­hei­siin. Yk­si esi­merk­ki täs­tä oli lop­pu­vii­kon ko­ti­pe­li, jos­sa jouk­kue ot­ti Ju­ku­reil­ta tur­paan nu­me­roin 1–6.

Pää­val­men­ta­ja Tomi Läm­sä ki­pui­li tuon pe­lin jäl­keen jopa pe­laa­jia enem­män. Hän teki har­kit­se­mat­to­man liik­keen pi­tä­mäl­lä pe­lin pää­tyt­tyä ran­kai­su­har­joi­tuk­set.

Läm­sän har­kin­ta pet­ti pa­has­ti. Am­mat­ti­mie­het kyl­lä tie­tä­vät, mikä meni pie­leen. Heil­le ei sitä tar­vit­se enää sitä huu­ta­mal­la ko­ros­taa. Nyt vie­lä tuo yli­mää­räi­nen lau­an­tai-il­las­sa oli jär­jen vas­tai­nen.

Kuka täs­tä hyö­tyi? Ei var­mas­ti ku­kaan. Lyö­tyä ei pidä lyö­dä. Val­men­ta­jan ei pidä kos­kaan käyt­tää pe­laa­ji­aan oman har­mi­tuk­sen pur­ka­ja­na. Sii­nä on vaa­ra­na, et­tä tap­pi­on pel­ko is­kee jat­kos­sa pe­laa­jiin, jol­loin pe­laa­mi­ses­ta tu­lee va­ro­vais­ta vir­hei­den vält­te­lyä ja pe­li­roh­keus ka­to­aa.

Jää­kie­kos­sa me­nes­ty­tään po­si­tii­vi­sel­la drai­vil­la. Se tuo ren­tout­ta, roh­keut­ta haas­taa ja li­sää yh­tei­söl­li­syyt­tä po­ruk­kaan, jo­hon myös val­men­nus­joh­to kuu­luu.

Luk­ko oli lau­an­tai­na jo en­sim­mäi­sen erän jäl­keen 1–4 tap­pi­ol­la. Pe­rus­tel­lus­ti voi ky­syä myös pe­liin val­mis­tau­tu­mi­sen pe­rään. Mi­ten val­men­ta­ja sitä ede­saut­toi tai aut­toi­ko lain­kaan? Pää­val­men­ta­ja vas­taa vii­me kä­des­sä tu­lok­ses­ta. Hä­nen pi­tää en­si­si­jai­ses­ti ot­taa tap­pio piik­kiin­sä ja var­mis­taa jat­kos­sa se, et­tä te­ke­mi­ses­sä säi­ly­vät nuo edel­lä mai­ni­tut voit­ta­mi­sen pe­ru­se­väät.

Äs­sät eh­ti jo osoit­taa, et­tä se ky­ke­nee pe­laa­maan ta­sa­päi­ses­ti sar­jan kär­ki­jouk­ku­ei­ta vas­taan. Ei vält­tä­mät­tä ti­lan­tei­ta kau­ka­los­sa do­mi­noi­mal­la, vaan ky­vyl­lä teh­dä ne oi­ke­at asi­at voit­ta­mi­seen. Äs­sät ky­ke­nee pe­laa­maan hy­vin pai­neis­tuk­sen al­la ja is­ke­mään no­pe­as­ti vas­taan. Vas­taa­vas­ti jouk­kue puo­lus­taa hy­vin ylös­päin. Jouk­ku­een kie­kol­li­nen peli on men­nyt eteen­päin joka ken­täl­lä. Eten­kin Jan-Mi­ka­el Jär­vi­sen joh­ta­ma yk­kös­ket­ju on vaa­ral­li­nen, lai­doil­la Len­ni Hä­mee­na­ho ja Ee­mil Er­holtz. Jär­vi­ses­tä nä­kyy myös kas­va­nut halu is­keä osu­mia. Hä­nen lau­kai­su­herk­kyy­ten­sä on eten­kin vii­me pe­leis­sä yl­lät­tä­nyt.

Äs­sil­lä on kes­ki­viik­ko­na kova tes­ti, kun se koh­taa lä­hes voi­tos­ta voit­toon kul­ke­neen sar­ja­joh­ta­ja Tap­pa­ran.

Pau­li Uu­si-Kil­po­nen