Jos kohtaat suden lähietäisyydeltä, peräänny rauhallisesti, tekeydy isoksi ja pidä ääntä
Suurpetojen näkö- ja jälkihavainnoista kannattaa aina ilmoittaa petoyhdyshenkilölle. Havainnot auttavat yhdistelemään tietoja toisiinsa.
Maarit Kautto
Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisi Suomen susikanta-arvion kesäkuussa 2024. Arvio perustuu elokuun 2023 alun ja helmikuun 2024 lopun välillä kerättyyn havaintoaineistoon. Luken mukaan koko Suomessa oli maaliskuussa 2024 todennäköisesti 277–321 susiyksilöä. Susikanta on pysynyt suurin piirtein ennallaan viime vuoteen verrattuna.
Koko maan susista melkein puolet elää Lounais-Suomessa kolmiossa Helsinki-Tampere-Pori, koska ravintoa, eli valkohäntä- ja metsäkauriita sekä hirviä, riittää yllin kyllin. Tällä alueella myös suuri osa suomalaisista asuu. Ruuhka-Suomen sudet elävät lähellä asutusta, koska alueella ei ole laajoja ja yhtenäisiä metsä- ja erämaa-alueita toisin kuin Pohjois- ja Itä-Suomessa. Siksi ei ole niin tavatonta, että susien liikkuessa paikasta toiseen havaintoja saatetaan tehdä jopa taajamissa ja kaupunkikeskustojen liepeillä.
Viime viikon aikana Facebookin Susivaroitukset-ryhmään oli Satakunnasta kirjattu ilmoituksia susihavainnoista ainakin Ulvilasta, Kaasmarkusta sekä Porin Vähäraumalta ja Koivistonluodosta. 15. lokakuuta Porin Lyttylässä peltoaukealla havaittiin peräti neljä sutta.
Porin Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja ja petoyhdyshenkilö Mikko Jokinen toteaa, että havaitut sudet ovat todennäköisesti nuoria yksilöitä, jotka syksyn aikana liikkuvat pitkiä matkoja etsiessään omia reviireitään. Reissuillaan ne voivat eksyä myös kaupungin liepeille, mutta jatkavat nopeasti matkaansa metsäisimmille seuduille. Esimerkiksi Vähäraumalla yöllä yhden aikaan nähdyt kaksi sutta olivat todennäköisesti tunnin päästä jo kaukana.
– Sudet liikkuvat Porin kohdalla pohjoisesta etelään tai etelästä pohjoiseen ja niiden on kierrettävä Porin keskusta jommalta kummalta puolelta. Siksi niitä toisinaan voi nähdä ihan taajamissakin.
Jokinen toivoo, että susihavainnoista ilmoitettaisiin aina riistanhoitoyhdistysten virallisille petoyhdyshenkilöille.
– Monesti havainnot jäävät vain someen ja WhatsApp-rinkeihin. Tieto olisi kuitenkin tärkeää myös petoyhdyshenkilöille. Käymme kyllä katsomassa havaintopaikkaa ja varmistamassa havainnon mahdollisuuksien mukaan. Lumettomana aikana varmistaminen tosin on hankalaa, koska jälkiä ei välttämättä näy, mutta jo pelkkä tietokin havainnosta voi auttaa meitä yhdistelemään asioita toisiinsa, Jokinen korostaa ja jatkaa:
– Lumettomana aikana helpoin keino varmistaa susihavainto on valokuva tai video, joita ihmiset monesti kännyköillä ottavat. Jos susihavaintoa ei kyetä todistamaan, emme silti lähde sitä kiistämään.
Myös suden tai muun suurpedon jäljet löytäessään kannattaa olla yhteydessä paikalliseen petoyhdyshenkilöön.
– Ilmoittaminen on erityisen tärkeää, jos suden jäljet löytyvät asuin- tai tuotantorakennuksen piha-alueella tai rakennetussa ympäristössä. Petoyhdyshenkilöt varmistavat havainnot ja kirjaavat ne Tassu-järjestelmään. Tassu-järjestelmän havainnot ovat tärkeä osa kanta-arvioita. Lisäksi Tassu-järjestelmää käyttävät viranomaiset, kuten poliisi, Jokinen selvittää.
Ihmisen ja suden kohtaaminen lähietäisyydeltä on edelleen Satakunnassa harvinaista, mutta ei mahdotonta. Miten sitten pitäisi toimia, jos kohtaa suden metsälenkillä yksin tai koiran kanssa? Mikko Jokinen suosittelee toimimaan SusiLIFE-sivuston neuvojen mukaan:
”Älä lähesty sutta, vaan poistu rauhallisesti paikalta kääntämättä selkääsi sudelle. Sutta ei myöskään kannata tuijottaa suoraan takaisin, sillä yleensä eläimet kokevat silmiin katsomisen aggressiivisena. Jos sinulla on mukanasi koira, pyri pitämään se lähellä itseäsi. Jos koira on irti, kytke se hihnaan. Tekeydy isoksi ja pidä ääntä. Taputa käsiä ja huuda. Yritä säikäyttää susi tiehensä. Varmista, ettet jää eläimen kulkuväylän eteen ja ahdista sitä nurkkaan. Siirry tarvittaessa sivuun.”
Suurpedon kohtaamisesta on tärkeää tehdä ilmoitus. Näin viranomaiset saavat tiedon asutuksen lähellä liikkuvasta eläimestä, voivat arvioida tilanteen ja toimia sen mukaan.
Se, mihin ilmoitetaan riippuu suden käytöksestä. Jos susi säikähtää ja pakenee nähdessään tai kuullessaan ihmisen, ilmoituksen voi tehdä alueen petoyhdyshenkilölle. Jos susi ei heti säikähdä tai pakene, soitetaan hätäkeskuksen numeroon 112, samoin silloin, jos susi on peloton ja lähestyy ihmistä.
Viranomainen arvioi suden käytöstä. Jos poliisi luokittelee suden aiheuttavan vakavaa vaaraa ihmisille, poliisi voi antaa sudesta lopetusmääräyksen. Suden katsotaan aiheuttavan vakavaa vaaraa, jos se jää kiertelemään tai seuraamaan ihmistä tai käyttäytyy muuten uhkaavasti.
Satakunnan susireviirit maaliskuussa 2024 (Luke):
– Kiukainen, susipari
– Köyliö, perhelauma, 6-7 yksilöä
– Rekikoski, Huittinen, perhelauma, 3-7 yksilöä
– Eurajoki, perhelauma, 3-5 yksilöä
– Sääksjärvi, 2 eri yksilöä
– Kankaanpää, perhelauma, 3-5 yksilöä