Venäjä on uhka pitkään tulevaisuudessa, Suomen tavoitteena asevelvollisten käyttö Nato-tehtävissä ulkomailla
Niilo Simojoki, Lassi Lapintie / STT
Uuden puolustusselonteon mukaan Venäjä on pitkäkestoinen turvallisuusuhka Euroopalle ja Suomelle myös tulevaisuudessa. Nato-jäsenyys on kuitenkin vahvistanut Suomen pelotetta, mikä pienentää sodan uhkaa.
– Suomen turvallisuustilanne on vakava ja vaikeasti ennakoitavissa, voi muuttua nopeastikin, nopeaa kehitystä parempaan ei ole odotettavissa, vaikka sotatoimet Ukrainassa loppuisivat, selontekoa esitellyt puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoi lehdistötilaisuudessa Helsingissä.
Selonteon mukaan Suomen puolustuksen tukena on koko liittokunnan sotilaallinen voima, viime kädessä ydinpelote.
Suomen puolustusjärjestelmän kehittämisen painopisteet ovat maapuolustuksen uudistaminen, meri- ja ilmapuolustuksen uusien järjestelmien käyttöönotto sekä puolustusjärjestelmän yhteensovittaminen Natoon. Selonteon mukaan maapuolustuksen uudistamisella on kriittinen merkitys Suomen puolustuskyvylle.
– Asevoimien on kyettävä pitkäkestoiseen, korkean intensiteetin kulutussodankäyntiin, mikä vaatii yhteiskunnalta ja puolustusteollisuudelta kykyä tukea sodankäyntiä, Häkkänen linjasi.
Suomi aikoo pitää puolustusmenonsa vähintään Natossa yhteisesti hyväksytyllä tasolla. Puolustusvoimien palkatun henkilöstön määrää lisätään selonteon mukaan "merkittävästi".
Nato-jäsenyyden myötä Suomen puolustusratkaisu on muuttunut, mikä edellyttää lainsäädännön päivittämistä. Keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa asevelvollisten osallistuminen Nato-tehtäviin Suomen alueen ulkopuolella, selonteossa todetaan.
Selonteon mukaan Suomi tekee puolustusyhteistyötä liittolaisten kanssa ilman ennakkorajoituksia. Kahden- ja monenvälinen puolustusyhteistyö tukee Naton pelotetta ja puolustusta.
Selonteon mukaan tulevan hallituskauden aikana Suomeen luodaan edellytykset Naton ja liittolaisten operoinnille, mikä mahdollistaa sotilaallisen tuen saamisen Suomen puolustamiseksi.