Valtiovarainministeriö synkensi arviotaan alijäämistä – Purra: Ei vielä syytä uusiin sopeutustoimiin
IIro-Matti Nieminen, Sanna Raita-aho / STT
Suomen talous ponnistaa ensi vuonna 1,6 prosentin talouskasvuun, arvioi valtiovarainministeriö (VM) joulukuun talousennusteessaan. Tänä vuonna talouden ennakoidaan supistuvan 0,3 prosenttia. Luvut ovat aavistuksen heikommat kuin VM:n edellisessä, syyskuun ennusteessa.
Suomen talous on kasvanut kuluvan vuoden jokaisella neljänneksellä edelliseen neljännekseen verrattuna, ja VM odottaa kasvun jatkuvan ensi vuonna.
VM:n käsitys ensi vuoden talouskasvusta on optimistisempi kuin Suomen Pankilla, joka povaa tulevalle vuodelle vain 0,8 prosentin kasvua.
Valtiovarainministeriön mukaan kulutus ja investoinnit lisääntyvät, kun hintojen nousu hidastuu ja korot laskevat. Julkisen talouden säästöt ja veronkorotukset kuitenkin hillitsevät talouden kasvua.
– Taloudesta kuuluu yhtenä päivänä hyvää ja toisena huonoa, mutta käänne talouden kasvua tukevissa tekijöissä, inflaatiossa, koroissa ja ostovoimassa on jo niin vahva, että odotamme kasvun nopeutuvan selvästi ensi vuonna. Kasvun ja julkista taloutta vahvistavien toimien myötä myös alijäämät alkavat pienentyä vähitellen, sanoo VM:n ylijohtaja Mikko Spolander tiedotteessa.
Julkisen talouden kehitys on muodostumassa aiemmin luultua heikommaksi tämän ja ensi vuoden osalta. Valtiovarainministeriön mukaan Suomen julkisen talouden alijäämä paisuu tänä vuonna 4,2 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen (bkt). Ensi vuonna alijäämä olisi 3,5 prosenttia.
Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) mukaan Suomen joutumista EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn ei voida poissulkea mutta VM:n uuden ennusteen perusteella ei vielä ole syytä uusiin sopeutustoimiin. Purra kommentoi asiaa kolumnissaan ministeriön verkkosivuilla.
– EU:n finanssipoliittisten sääntöjen valossa on siten merkittävä riski, että Suomi joutuu hallituksen ponnisteluista huolimatta liiallisen alijäämän menettelyyn ensi kesänä. Komission arvio tilanteesta on odotettavissa loppukeväästä, Purra kirjoittaa.
Marraskuussa Suomi onnistui vielä välttämään joutumisen alijäämämenettelyyn eli niin sanotulle talouden tarkkailuluokalle. Menettelyn välttämiseksi alijäämän tulisi olla ensi vuonna enintään kolme prosenttia suhteessa bkt:hen.
– Tavoitteen saavuttaminen vaatisi välittömiä, noin 1,5 miljardin leikkauksia ensi vuoden talousarvion määrärahoihin, Purra sanoo.
Purran mukaan hallitus ei kuitenkaan hätiköi vaan odottaa ensi kevään puoliväliriihen yhteydessä valmistuvan ennusteen luvut ennen harkintaa mahdollisista uusista sopeutustoimista.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on samoilla linjoilla Purran kanssa siitä, että ensin on katsottava myös VM:n kevään talousennusteen luvut. Orpon mukaan yhden ennusteen perusteella ei tehdä vielä ensi kevään kehysriihilinjauksia. Orpo kommentoi ministeriön talousennustetta toimittajille Brysselissä.
Orpon mukaan ennusteessa on huonoa se, että talouskasvuennustetta lasketaan alaspäin eikä työllisyyskehitys ole odotetun kaltaista. Hyvää taas on Orpon mukaan se, että kasvuennuste ensi vuodelle on 1,6 prosenttia.
Aiemmin VM oli arvioinut, että tänä vuonna alijäämää kertyisi 3,7 prosenttia ja ensi vuonna 3,2 prosenttia. Alijäämien paisumiseen on vaikuttanut muun muassa verotulojen odotettua heikompi kehitys.
Rahaministeriön uudessa ennusteessa Suomen julkisen talouden velkasuhde kohoaa tänä vuonna yli 82 prosenttiin ja ensi vuonna edelleen 85 prosenttiin suhteessa bkt:hen.
– On selvää, että seuraavakin hallitus joutuu jatkamaan voimakkaita säästötalkoita, Purra kirjoittaa.
Jos hallituksen koko yhdeksän miljardin euron sopeutustoimien kokonaisuus toteutuisi suunnitelmien mukaisesti, vakiintuisi julkisen talouden velkasuhde VM:n mukaan jo vaalikauden taitteessa. Se kuitenkin vaatisi, ettei talouden kasvu yllätä negatiivisesti.
