Pau­li Uu­si-Kil­po­nen

Par­hail­laan nais­maa­jouk­ku­eet pe­laa­vat jal­ka­pal­lon Eu­roo­pan mes­ta­ruu­des­ta. Ot­te­lu­jen ta­soa on ke­hut­tu kil­van. Myös pe­lien kiin­nos­tus on nous­sut ra­jus­ti. Pai­kan­pääl­lä pe­le­jä kat­soo enem­män kuin kos­kaan ai­kai­sem­min ja te­le­vi­si­os­ta ot­te­lui­ta seu­raa­vat kym­me­net mil­joo­nat fu­tis­jän­nä­rit.

– Myön­tei­nen ke­hi­tys on ol­lut ko­ko­nais­val­tais­ta niin kiin­nos­tuk­sen kuin pe­laa­mi­sen ta­son puo­les­ta. Nyt sel­lai­set­kin ih­mi­set on saa­tu kiin­nos­tu­maan nais­ten ot­te­luis­ta, mit­kä ai­kai­sem­min viit­ta­si­vat nais­ten mat­seil­le kin­taal­la, sa­noo rau­ma­lai­nen Kai­ja Sa­vu­nen.

Hän on teh­nyt puo­li­vuo­si­sa­tai­sen uran jal­ka­pal­lon pa­ris­sa Hak­reis­sa ja Pal­lo-Ii­rois­sa, niin ken­täl­lä kuin kont­to­rin puo­lel­la. Enem­män kuin eh­kä ku­kaan muu suo­ma­lai­nen nai­nen.

Sa­vu­nen pe­la­si it­se Hak­reis­sa lä­hes 50 vuot­ta sit­ten. Ta­ka­na ei ol­lut ju­ni­o­ri­pol­kua, kos­ka Suo­mes­sa nai­set aloit­ti­vat la­jin pa­ris­sa laa­jem­min vas­ta noi­na vuo­si­na. Ta­pa­na oli, et­tä mo­nien pe­laa­jien vai­mot al­koi­vat pe­la­ta.

– It­se jou­duin nuo­re­na lik­ka­na pe­laa­maan pai­kal­lis­pe­leis­sä Pel­to­sen Rut­hia ja Tor­kin Tuu­lik­kia vas­taan. Oli muu­ten sel­lai­nen top­pa­ri­pa­ri, et­tei ohi pääs­syt.

– Tiu­kan pai­kan tul­len top­pa­rien ide­a­na oli py­säyt­tää kaik­ki, joko pal­lo tai pe­laa­jat, nau­res­ke­lee Kai­ja Sa­vu­nen nuo­ruu­sa­jan muis­to­ja.

Hä­nen mu­kaan­sa kan­sain­vä­li­ses­sä fu­tik­ses­sa ke­hi­tys­tä on ta­pah­tu­nut val­ta­vas­ti joka osa-alu­eel­la: tek­nii­kas­sa, pe­li­kä­si­tyk­ses­sä ja eten­kin liik­ku­mi­ses­sa.

Sa­vu­nen ei tar­koi­ta vain eteen­päin juok­se­mis­ta, vaan kään­ty­mis­tä, har­hau­tuk­sia ja läh­tö­no­peut­ta.

– Hel­ma­rit oli­vat vas­tus­ta­jia jäl­jes­sä eri­to­ten liik­ku­mi­ses­sa. Se on huip­pu­mai­ta köm­pe­löm­pää, päät­te­lee Sa­vu­nen ja poh­tii syi­tä moi­seen.

– Eh­kä meil­lä ei kiin­ni­te­tä yleen­sä­kään liik­ku­mi­seen huo­mi­o­ta, siis ihan pie­nes­tä pi­tä­en. Ei­kä tä­män näy vain nai­sis­sa ja ty­töis­sä. Kun seu­raa poi­kien ju­ni­o­ri­pe­le­jä, niin va­li­tet­ta­vas­ti kul­mi­kas juok­se­mi­nen pis­tää siel­lä­kin lii­an usein sil­mään.

Vaik­ka Hel­ma­reil­ta jäi­kin jat­ko­paik­ka saa­vut­ta­mat­ta, Sa­vu­sen mu­kaan jouk­kue pe­la­si hy­vin. Pa­rem­mal­la on­nel­la oli­si voi­nut jopa jat­ko­paik­ka tul­la. Hä­nen mu­kaan­sa Hel­ma­rien esi­tys toi suo­ma­lai­sel­le nais­fu­tik­sel­le uu­sia kan­nat­ta­jia ja har­ras­ta­jia. Ei­vät­kä vain Hel­ma­rien hy­vät esi­tyk­set.

– Me­di­a­nä­ky­vyys on ol­lut suu­rem­paa kuin kos­kaan en­nen. Eten­kin te­le­vi­si­oin­nit val­ta­kun­nan ka­na­val­la ovat tuo­neet suo­ma­lai­siin­kin ko­tei­hin nä­ky­män sii­tä, mi­ten kor­ke­a­ta­sois­ta kan­sain­vä­li­nen huip­pu­jal­ka­pal­lo on nais­ten EM-ki­sois­sa.

Kai­ja Sa­vu­sen mie­les­tä eten­kin la­jia va­lit­se­vil­le nuo­ril­le la­jin myön­tei­sel­lä jul­ki­suu­del­la on suu­ri mer­ki­tys.

Nais­jal­ka­pal­lo on tul­lut ry­mi­näl­lä huip­pu-ur­hei­luk­si, jos­sa täy­sam­mat­ti­lai­suus on ar­ki­päi­vää. Jo­tain ker­too se, et­tä es­pan­ja­lais­täh­den siir­to­kor­vaus nou­si jo mil­joo­naan eu­roon. Har­vi­nais­ta ei ole se, et­tä nai­sam­mat­ti­lai­set an­sait­se­vat vä­hin­tään sa­man kuin Veik­kaus­lii­gan mies­pe­laa­jat Suo­mes­sa. Mo­net jopa enem­män.

Nai­set ovat käy­neet la­jin pa­ris­sa puo­li­vuo­si­sa­tai­sen tais­te­lun ase­mas­ta mies­ten rin­nal­la. Vie­lä 1970-lu­vul­la käy­tiin me­di­as­sa kes­kus­te­lua sii­tä, on­ko laji edes so­pi­va nai­sil­le, kos­ka se on fyy­si­ses­ti niin ras­kas. Ky­see­na­lais­ta­mi­nen tie­si muun mu­as­sa sitä, et­tä nais-tyt­tö­pe­laa­jien re­surs­sit niin val­men­nuk­sen kuin olo­suh­tei­den osal­ta oli­vat mies­puo­li­sia hei­kom­mat. Vie­lä asen­teel­li­sem­paa oli hal­lin­to­ta­sol­la.

– Ei­kä nais­pe­laa­jil­le ol­lut Suo­mes­sa suih­kua tai ves­saa. Ja­lat ris­tis­sä piti pe­leis­tä pois­tua, nau­rah­taa Sa­vu­nen tyy­lil­leen omi­nai­ses­ti.

Seu­ro­jen joh­to­por­taat oli­vat pit­kään uk­ko­ker­ho­ja, joi­hin nai­sil­la ei ol­lut mi­tään asi­aa. Kai­ja Sa­vus­ta voi­daan pi­tää var­si­nai­se­na la­si­kat­to­jen rik­ko­ja­na. Hän oli Pal­lo-Ii­ro­jen hal­li­tuk­ses­sa, kun useim­mis­sa muis­sa seu­rois­sa sel­lai­ne­nei tul­lut edes mie­leen. Hän oli myös yk­si niis­tä kol­mes­ta nai­ses­ta, jot­ka en­sim­mäi­si­nä va­lit­tiin Pal­lo­lii­ton sil­loi­seen liit­to­val­tuus­toon. Kom­men­tit oli­vat hy­vin sek­sis­ti­siä ja alen­ta­via. On­nek­si Kai­ja Sa­vu­nen osa­si an­taa en­nak­ko­luu­loi­sil­le ukoil­le ta­kai­sin.

Pal­lo-Ii­ro­jen en­nak­ko­luu­lo­ton­ta asen­net­ta nai­sia koh­taan Sa­vu­nen ke­huu vuo­laas­ti. Pal­jon on var­mas­ti vai­ku­tus­ta Kai­jal­la, joka omal­la ra­vä­käl­lä tyy­lil­lään on teh­nyt muil­le­kin nai­sil­le ti­laa.

Pal­lo-Ii­ro­jen oma nais­jouk­kue pe­laa Kak­kos­ta. Vii­me vuon­na sar­ja vaih­tui por­ras­ta alem­mak­si. Po­ris­sa MuSa pe­laa sa­mal­la ta­sol­la rau­ma­lais­ten kans­sa. Sa­vu­nen ke­huu, et­tä heil­lä pe­laa pal­jon nuo­ria lah­jak­kuuk­sia, jot­ka vii­me kau­del­la oli­vat B-ikä­luo­kas­sa. Hä­nen mu­kaan­sa seu­ral­la on myös koos­sa kaik­ki ikä­luo­kat ja lois­ta­va val­men­nus. Hän us­koo­kin vah­vas­ta rau­ma­lai­sen nais­fu­tik­sen tu­le­vai­suu­teen.