Nina-Mari Turpela: Kasvua saadaan vain yrittäjiä kuulemalla
Vuosi on ollut yrittäjien kannalta sikäli tyypillinen, että haasteita on tarjoiltu. Mutta kuten aina – löytyy myös uskoa ja sitkeyttä. Vuosi on ollut myös historiallinen. Vihdoin Suomessa tehdään merkittäviä työmarkkinauudistuksia, joiden avulla työnantajayrittäjyys mahdollistaa kasvun. Muutokset ovat hyvä alku, mutta paljon on vielä tehtävää. Kasvun perään huudellaan tilanteessa, jossa yrittämisen edellytykset ovat entistä haasteellisimpia.
Olen itsekin saanut puhua vuoden aikana kasvun mahdollistamisesta ja sen esteiden poistamisesta. Siihen on vain yksi vastaus: kasvu mahdollistuu yrittäjiä kuulemalla. Yrittäjät on laatinut kasvuohjelman, jossa kerrotaan, miten kasvu mahdollistuu ottaen huomioon yrittäjyyskentässä tapahtuneet muutokset.
Yrittäjät tuottaa säännöllisesti tietoa ja tutkimuksia, joista suurimmat mahdollistajat ja esteet ilmenevät. Yrittäjät pyrkii myös auttamaan kuntia elinvoiman kirkastamisessa ja päätöksenteon yrittäjämyönteisyydessä. On kuntien ja valtion päätöksentekijöiden varassa, johdetaanko kasvua tiedolla vai tunteella vai jonkun valtarakenteen ylläpitämiseksi. Siksi toivon tulevana vaalivuonna päätöksentekoon mahdollisimman paljon yrittäjiä ja yrittäjyyttä ymmärtäviä. Suurimmassa osassa Satakunnan kuntia yhteistyön merkitys, paitsi kuntien välillä myös kuntien ja yrittäjien välillä, on ymmärretty ja kuuleminen osattu ottaa vakiintuneeksi toimintatavaksi.
Hallitus on kuunnellut yrittäjiä kiitettävästi. Suomessa ei ole tapahtunut kasvua 17 vuoteen, joten kipeitäkin asioita on kompromissien haussa jouduttu tekemään. Syksyn alv-korotukset ovat tästä hyvä esimerkki. Velkaantuneisuuden kokonaisuudessa joudumme kaikkia koskettaviin vaikeisiin ratkaisuihin. Erityisesti aikataulujen suhteen olisimme toivoneet liikkumavaraa. Yritykset ovat taitavia olosuhteiden muutoksissa, mutta kohtuullisuutta toivotaan sellaisilta muutoksilta, joihin voidaan vaikuttaa. Yritykset kantavat myös kaikki yllättävät, ennalta arvaamattomat olosuhdemuutokset. Näitä on viime vuosina riittänyt.
Yrityksille ladataan paineita kasvun ja elinvoiman tuottamisen suhteen. Vaikka yritysten merkitys julkisen palvelutuotannon osana on merkittävä, yrityksiä ei ole kuunneltu julkisen sektorin rakennemuutoksissa. Hyvinvointialueiden toiminta tehottomine säästötoimineen, käytännössä kalliimpaan omaan tuotantoon jatkuvasti siirtämisessä on hyvä esimerkki. Olemme Satakunnassa pyrkineet avaamaan keskustelua hyvinvointialueen kanssa, mutta kun on vaikea löytää edes tahoja, joiden kanssa keskustelua käydään siten, että myös seuraava porras koneistossa tietää, mitä edellinen on linjannut.
TE-uudistus astuu voimaan vuoden alussa. Hyötynä haaveiltiin yrityspalveluiden ja työllisyyspalvelujen yhdistämisen voima. En ole ihan varma, miten kuntien erilaiset yrityspalvelurakenteet on edes haluttu ottaa huomioon muutoksessa ja joutuvatko kunnat painimaan yhä suuremmassa määrin juuri vaikeimmin työllistyvien asioiden parissa, vai onko mahdollisuuksia panostaa työllistämisen tukemiseen.
Elinvoimapuheen vastaisesti ajoittain ponnahtelee esiin poliittisia ambitioita markkinaehtoisten palvelujen syömiseksi. Täysin järjettömänä esimerkkinä on syksyllä esille tullut aikomus lähteä teettämään selvitystä kuntien tuottamasta sekajätteenkuljetusjärjestelmästä. Kiitos elinvoiman, yritysvaikutusten ja valinnanvapauden kunnioittamisesta kiinteistöhaltijan mallia kannattaneille kunnille tässä asiassa.
Työtä yrittäjien vaikuttamisen, vahvistamisen ja verkostoitumisen edestä on tehty läpi vuoden ja työ jatkuu edelleen.
Lakkovaroitusten alla siteeraan loistavan sarkasmin omannutta ministeri Ilkka Kanervaa 90-luvulta: ”Jos tämä lama sillä hellittää, että mennään lakkoon, niin mennään välittömästi lakkoon ja ollaan kaikki lakossa niin kauan kuin lama hellittää."
Lakotonta joulunalusaikaa ja yrittäjien kuulemista sekä kasvua ja tuottavuutta vuodelle -25 toivottaen,
Nina-Mari Turpela
Toimitusjohtaja, Satakunnan Yrittäjät