Harjavaltalaisten oma apteekki – Joka paikkakunnan apteekilla on omat ominaispiirteensä, sanoo apteekkari
Apteekkari Minna Lang tietää, mitä vaaditaan, jotta ”kuin apteekin hyllyltä” -sanonta pitäisi edelleen paikkansa.
Tuija Saarinen
Allergiakausi on lopuillaan ja nyt varaudutaan syksyn flunssiin ja talven D-vitamiinin tarpeeseen. Apteekin vuodenkierto on tullut tutuksi apteekkari Minna Langille.
Harjavallan apteekissakin on siirrytty robottiaikaan. Apteekkirobotti pitää yllä tuhansien lääkepakettien järjestystä ja noutaa tilauksen palvelutiskiin nopeasti ja virheettömästi.
– Olemme ajatelleet, että asiakaspalvelusta emme tingi, ja robotti vapauttaa farmaseuttien aikaa lääkeneuvontaan, toteaa Lang.
Jotta sanonta ”kuin apteekin hyllyltä” pitäisi edelleen paikkansa, lääkkeiden menekkiä seurataan huolella koko ajan. Kalliimpia lääkkeitä ei mahdollisen hävikin takia pystytä pitämään varastossa, vaan niitä tilataan tarpeen mukaan.
– Valikoima muotoutuu kysynnän mukaan. Joka paikkakunnan apteekilla on omat ominaispiirteensä. Meillä esimerkiksi eläinlääkkeet ovat kysyttyjä, koska alueella on paljon kotieläimiä. Olemme myös panostaneet kosmetiikkapuoleen, koska sen puolen erikoisliikkeitä ei ole Harjavallassa, Lang kertoo.
– Harjavaltalaiset käyttävät ilahduttavan paljon omaa apteekkiaan.
"Harjavaltalaiset käyttävät ilahduttavan paljon omaa apteekkiaan" toteaa apteekkari Minna Lang.
Lang tarkastaa koneelta, mitä robotti on ”syönyt”. Tiedoissa on noin 3 000 erilaista reseptilääkenimikettä. Käsikauppapuolella nimikkeitä on toiset 3 000. Eri vahvuudet samasta lääkkeestä lasketaan uudeksi nimikkeeksi.
– Tämä on aikamoista varastohallintaa.
Vaikka lääkkeiden saatavuusongelmat ovat vaivanneet viime aikoina, on asiakkaalle yleensä löytynyt sopiva vaihtoehto.
Lääkkeiden koneellinen annosjakelu on laajalti käytössä Satakunnan hyvinvointialueella.
– Se on iso osa apteekkimme toimintaa. Meillä yksi ihminen keskittyy vain annosjakelun hoitamiseen.
Lang näkee hallituksen kaavailut itsehoitolääkkeiden siirtämisestä ruokakauppoihin monellakin tapaa ongelmalliseksi.
– Pelottaa muun muassa se, miten apteekit selviävät, jos pitää tulla toimeen pääsääntöisesti reseptilääkkeiden katteilla. Uhkana on, että moni apteekki joutuu sulkemaan ovensa. Meillä on totuttu siihen, että pienilläkin paikkakunnilla on apteekki.
Lang korostaa myös, että apteekit ovat tärkeä osa terveydenhuoltoa. Lääkkeiden mukana tulee neuvonta ja opastus. Apteekkien rooli on nykyisessä lääkäripulassa kasvanut entisestään.
– Uskon, että lääkkeiden käyttö ja sitä kautta myös haitat lisääntyvät, jos reseptivapaita lääkkeitä saisi ruokakaupasta. Esimerkiksi nikotiinivalmisteiden vapauduttua niiden käyttö nelinkertaistui. Pelkästään tupakoinnista vieroittuminen ei selitä tuota määrää.
Lang uskookin, että ennen pitkää käsikauppalääkkeiden siirtäminen päivittäistavarakauppaan tulee yhteiskunnalle kalliiksi, vaikka kauniina ajatuksena on lääkkeiden helpompi saatavuus ja halvemmat hinnat.
– Tilanne saattaa johtaa myös siihen, että apteekit eivät pysty pitämään entisenlaisia varastoja tai riittävää henkilökuntaa.
Valtiovallan tavoite on jo pitkään ollut leikata reseptilääkkeiden katteita, ja isoja leikkauksia on tulossa myös lähivuosina.
– Kulut nousevat ja katteet laskevat. Se ikkuna, missä toimitaan, on tällä hetkellä hyvin pieni.
Vaikka tavallinen kuluttaja toivottaa edullisemmat lääkkeet tervetulleeksi, ei asia ole ihan niin yksinkertainen.
– Suomi on pieni markkina-alue. Jos reseptipuolen lääkkeiden hinnat laskevat, se saattaa johtaa siihen, että isojen lääkefirmojen ei kannata tuoda tänne uusia lääkkeitä, kun parempaa katetta saa joltakin toiselta markkina-alueelta.
Lang haluaa kaikesta huolimatta uskoa tulevaisuuteen. Siitä kertoo muun muassa uuden sivuapteekin hankkiminen.
– Lokakuun lopussa Peipohjan apteekki siirtyy sivuapteekiksemme. Kaksi työntekijää siellä jatkaa asiakkaiden palvelua tuttuun tapaan.