Tärkeän maakuntakaavan valmistelu jää kuntalaisilta piiloon
Viime viikolla uutisoitiin, kuinka Satakuntaliiton maakuntavaltuuston kokous kärsi osallistujapulasta. Lähellä oli tilanne, että kokous ei olisi ollut päätösvaltainen. Valtuutettujen erilaisten menojen päällekkäisyyden lisäksi tilanne kertoo myös sitä, kuinka merkittäväksi valtuutetut itse luottamustoimensa maakuntavaltuustossa arvostavat.
Maakuntien liitoilla on kaksi lakisääteistä tehtävää: alueen kehittäminen ja kaavoitus. Satakuntaliitossa valmistellaan parasta aikaa uutta Satakunnan maakuntakaava. Maakuntakaava on tärkeä suunnitelma maakunnan alueiden käytöstä. Vaikka maakuntakaavan laatimisprosessi on pitkälti eri viranomaisten keskinäisten lausuntojen pyytämistä ja vastaamista, niin maakuntakaavalla on merkittäviäkin vaikutuksia aivan tavallisten satakuntalaisten elämään. Siksi on kummaa, ettei kaavoitusprosessia jalkauteta riittävästi, eikä kaavan valmistelua aidosti avata kuntalaisille.
Painopisteenä uudessa kaavassa on kovia kierroksia ottaneet vihreän siirtymän hankkeet, jotka tarkoittavat kuntalaisten arjessa uusien tuulivoiman ja aurinkoenergian tuotantoalueiden sijoittumisalueita sekä uusien sähköverkkojen mahdollisia reittejä. Näiden mahdollisten hankkeiden vaikutusalueilla asuu, lomailee ja virkistäytyy tuhansia satakuntalaisia ihmisiä. Kaavoituksella on lisäksi vaikutusta myös luontoon ja ympäristöön.
Kun maakuntakaava aikanaan vahvistetaan, tulevat esimerkiksi vihreän siirtymän hanketoimijat vetoamaan sijoitusratkaisuissaan maakuntakaavaan, samoin kunnat omassa kaavoissaan. Näin ne ovat aiemminkin tehneet. Maakuntakaavan merkitys on siten aivan olennainen, mihin suuret teolliset hankkeet sijoittuvat. Alueiden taloudellisten vaikutusten lisäksi maakuntakaavan mahdollistamilla hankepaikoilla on keskeinen vaikutus monien tavallisten kuntalaisten elämään. Maakuntakaavan valmistelua ei kuitenkaan viedä aktiivisesti kuntalaisten luokse. Viranomaiset, kunnat ja joidenkin sidosryhmien edustajien kesken kaavaa kyllä työstetään. Hyvin voi kysyä, miten käy niiden kuntalaisten kuuleminen, joilla ei ole omaa sidosryhmää tai etujärjestöä takanaan. Tällöin tosiasiallisesti kuntalaisten vaikuttaminen jää takajättöiseksi ja valitusten tekeminen on monella liian kallista ja raskasta.
Aktiivisemmalla satakuntalaisten ottamalla mukaan saataisiin tärkeästä kaavaprosessista aidon avoin. Samalla se toisi kuntalaisille näkyviin myös maakuntaliiton merkityksen ja sitä kautta nostaisi myös maakuntavaltuutettujen omissa silmissä edustamansa organisaation merkitystä.
Kim Huovinlahti
Päätoimittaja