Tui­ja Saa­ri­nen

– Eh­dot­to­mas­ti suu­rim­man vai­ku­tuk­sen kä­vi­jöi­hin te­kee hen­ki­löi­den ta­ri­na. Se si­säl­tää sen ver­ran dra­maat­ti­sia kään­tei­tä, et­tä sitä ei ole tar­peen kä­si­kir­joit­taa, to­te­aa Rau­mal­la si­jait­se­van Te­re­sia ja Ra­fa­el Lön­nst­rö­min ko­ti­mu­se­on ama­nu­ens­si Rai­ja Hei­ko­la.

Teh­tai­li­ja­pa­ris­kun­ta Te­re­sia (1895‒1986) ja Ra­fa­el (1892‒1943) Lön­nst­rö­min ko­ti­mu­seo on toi­mi­nut vuo­des­ta 1988. Ark­ki­teh­ti Jer­mo La­os­maan suun­nit­te­le­ma koti val­mis­tui Sy­vä­rau­man­lah­den me­rel­li­siin mai­se­miin vuon­na 1942. Heti seu­raa­va­na vuon­na Ra­fa­el Lön­nst­röm me­neh­tyi traa­gi­ses­ti keuh­ko­tu­ber­ku­loo­siin. Te­re­sia Lön­nst­rö­mis­tä tuli tuol­loin ase­tar­vik­kei­ta val­mis­ta­vien Lön­nst­röm-yh­ti­öi­den pää­o­mis­ta­ja. Hän joh­ti yh­ti­öi­tä vuo­teen 1973 as­ti, jol­loin yh­ti­öt myy­tiin Huh­ta­mä­ki-yh­ty­mäl­le. So­dan jäl­keen Lön­nst­röm-yh­ti­öt tun­net­tiin ve­si­ha­nois­taan ja te­ol­li­suu­den kul­je­tin­ket­juis­ta ja -jär­jes­tel­mis­tä.

Tes­ta­men­tis­saan Te­re­sia Lön­nst­röm ha­lu­si ko­tin­sa säi­ly­vän mu­se­o­na. Ko­ti­mu­se­os­sa esi­neet ja Te­re­si­an ke­rää­män tai­de­ko­ko­el­man te­ok­set ovat sa­moil­la pai­koil­la, joil­le hän on ne ai­koi­naan aset­ta­nut.

– Tämä on ai­nut­laa­tui­sen au­tent­ti­nen, so­dan­jäl­kei­sen ai­ka­kau­den edus­tus­ko­ti. Kiin­nos­ta­vaa on myös se, et­tä ky­sees­sä on ni­me­no­maan te­ol­li­suu­sy­rit­tä­jä­nai­sen koti, ei pe­rin­tei­nen suur­mies­mu­seo. Nai­sen kä­den­jäl­ki nä­kyy si­sus­tuk­ses­sa, joka on vä­ri­käs ja täyn­nä yk­si­tyis­koh­tia.

Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseon esineet ja taidekokoelman teokset ovat samoilla paikoilla, joille Teresia on ne aikoinaan asettanut. Ruokasalia esittelevät amanuenssi Raija Heikola (vas.) ja museonjohtaja Silja Lehtonen. Kuva: Tuija Saarinen

Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseon esineet ja taidekokoelman teokset ovat samoilla paikoilla, joille Teresia on ne aikoinaan asettanut. Ruokasalia esittelevät amanuenssi Raija Heikola (vas.) ja museonjohtaja Silja Lehtonen. Kuva: Tuija Saarinen

Te­re­sia oli tai­teen­ke­räi­li­jä, ja ko­ti­mu­se­os­sa on esil­lä maa­laus­tai­det­ta Suo­men tai­teen kul­ta­kau­del­ta 1960-lu­vul­le. Yk­si ko­ko­el­man hel­mis­tä on Elin Da­niel­son-Gam­bo­gin ita­li­a­lais­mai­se­ma An­tig­na­non ky­läs­tä. Te­ok­sia on myös Fer­di­nand von Wrigh­til­ta, Os­car Klei­ne­hil­ta ja Pek­ka Ha­lo­sel­ta. Esil­lä on myös muun mu­as­sa run­saas­ti suo­ma­lais­ta 1950‒1980-lu­vun tai­de­la­sia sekä la­sie­si­nei­tä Ita­li­an Mu­ra­nos­ta.

Te­re­sia Lön­nst­rö­mis­sä oli mon­ta puol­ta.

– Toi­saal­ta hän oli mää­rä­tie­toi­nen ja tar­vit­ta­es­sa tiuk­ka­kin yri­tys­joh­ta­ja, mut­ta toi­saal­ta hä­nes­sä oli myös läm­min­hen­ki­syyt­tä. Hän esi­mer­kik­si piti lap­sis­ta, ja jär­jes­ti ys­tä­vien­sä lap­sil­le las­ten­kut­su­ja.

– Hän oli myös Rau­man seu­ra­pii­rien ku­nin­ga­tar, ja kuu­lui mo­niin yh­dis­tyk­siin ja hy­vän­te­ke­väi­syys­jär­jes­töi­hin. Seu­ra­e­lä­mä oli vil­kas­ta. Hän jär­jes­ti ko­to­naan pal­jon cock­tail-ti­lai­suuk­sia ja juh­lia, jois­ta osa liit­tyi hy­vän­te­ke­väi­syy­teen ja osa muu­hun so­si­aa­li­seen elä­mään. Te­re­sia oli li­säk­si tun­net­tu tyy­lik­kyy­des­tään, to­te­aa mu­se­on­joh­ta­ja Sil­ja Leh­to­nen.

Vaik­ka pa­ris­kun­nal­la ei ol­lut it­sel­lään lap­sia, koti ei siis ol­lut hil­jai­nen tai tyh­jä. Siel­lä asui myös Te­re­si­an si­sa­ren­ty­tär El­se Bech (1911‒1988).

Ko­ti­mu­se­on kau­nii­ta huo­nei­ta kier­rel­les­sä mie­li­ku­vi­tus läh­tee len­tä­mään. Voi ku­vi­tel­la Te­re­si­an ys­tä­vi­neen naut­ti­mas­sa il­ta­päi­vä­kah­via kah­vi­sa­lon­gin kus­ta­vi­lais­tyy­li­sel­lä soh­va­ka­lus­tol­la tai jär­jes­tä­vän juh­la­sa­lis­sa juh­lia suu­ren maa­il­man tyy­liin. Kat­sot­ta­vaa riit­tää run­saas­ti joka huo­nees­sa.

– Kun tuon­ne ko­ti­mu­se­on puo­lel­le as­tuu, on kuin as­tui­si toi­seen maa­il­maan. Voi ku­vi­tel­la, mil­lais­ta elä­mää tääl­lä on elet­ty ja mil­lai­sia juh­lia vie­tet­ty, to­te­aa Hei­ko­la.

Te­re­sia Lön­nst­rö­min syn­ty­mäs­tä tu­lee ku­lu­neek­si tänä vuon­na 130 vuot­ta, ja sen kun­ni­ak­si ko­ti­mu­se­on toi­ses­sa ker­rok­ses­sa on avau­tu­nut hä­nen elä­mäs­tään ker­to­va näyt­te­ly. Ko­ti­mu­se­o­ta yl­lä­pi­tä­vän Lön­nst­rö­min tai­de­mu­se­on toi­min­taan kuu­lu­vat myös suu­ret ny­ky­tai­teen te­os­tuo­tan­not, joi­ta on to­teu­tet­tu vuo­des­ta 2016 läh­tien. Ko­ti­mu­se­on gal­le­ri­a­ti­las­sa on esil­lä to­teu­tu­nei­ta pro­jek­te­ja esit­te­le­vä näyt­te­ly.

Ko­ti­mu­se­on pe­rus­kor­jaus saa­tiin juu­ri val­miik­si. Vuon­na 1942 val­mis­tu­neen osan rap­paus ja ve­si­kat­to uu­sit­tiin ja kaik­ki ik­ku­nat ja ovet kor­jat­tiin. Ko­ti­mu­se­os­sa käy vuo­sit­tain kes­ki­mää­rin 2 500 vie­rai­li­jaa.

IN­FO:

Te­re­sia ja Ra­fa­el Lön­nst­rö­min ko­ti­mu­seo

Sy­vä­rau­man­ka­tu 41

26100 Rau­ma

Avoin­na ke­säl­lä:

Ke­sä­kuu la-su 12‒16

Hei­nä-elo­kuu ke-su 12‒16