Yrittäjät SuomiAreenassa Porissa: Arkipyhiä karsittava puolustusmenojen rahoittamiseksi
Suomen Yrittäjät esittää arkipyhien karsimista.
– Puolustusmenojen lisäys täytyy rahoittaa jotenkin. Joidenkin arkipyhien poistaminen olisi tähän yksi merkittävä väline. Pelkkä talouskasvu tuskin täyttää edes nykyistä kestävyysvajetta ja verot ovat jo tapissa, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä sanoo.
Yrittäjät esitti asiaa Porissa SuomiAreenan talouskeskustelussaan. Arkipyhien poistaminen voitaisiin toteuttaa esimerkiksi siirtämällä ainakin helatorstai ja loppiainen viikonloppuun. Näin oli ennen vuotta 1992, milloin nämä kaksi pyhää eivät katkaisseet työviikkoa.
– Muutos kohdistuisi kaikkiin työelämässä oleviin. Se tukisi talouskasvua lisäämällä vuotuista työaikaa, johtaja, pääekonomisti Juhana Brotherus sanoo.
Muutos voitaisiin tehdä myös niin, että nämä arkipyhät säädettäisiin palkattomiksi vapaapäiviksi ilman vaikutusta vuosityöaikaan. Niistä ei maksettaisi sunnuntaityökorvausta.
– Leikkauksille ja veronkorotuksille on vaihtoehto, joka toteutettiin muutama vuosi sitten Tanskassa sosiaalidemokraattien johdolla. Tanskassa poistettiin arkipyhä, ja päätöstä perusteltiin puolustusmenojen rahoittamisella, Pentikäinen sanoo.
Yksi lisätyöpäivä vuodessa kasvattaisi vuotuista työaikaa noin 0,3 prosenttia. Työpanoksen lisääntyminen kasvattaisi kokonaistuotantoa pysyvästi korkeammalle tasolle. – Arkipyhän poistamisella bruttokansantuote kasvaisi, mikä puolestaan lisäisi verotuloja ja helpottaisi julkisen talouden alijäämän hallintaa, Brotherus sanoo.
Näin yhden arkipyhän poiston vaikuttaisi:
• Vaikutus bruttokansantuotteeseen: Työpanoksen lisääntyminen nostaisi BKT:n tasoa arviolta 0,2 prosenttia, mikä vastaisi vajaata noin 600 miljoonaa euroa vuodessa.
• Verotulojen kasvu: Korkeamman talouskasvun ansiosta verotulojen arvioidaan kasvavan noin 0,25 miljardilla eurolla vuodessa.
• Säästöt julkisella sektorilla: Pyhälisien poistuminen tuottaisi suoria säästöjä noin 0,05 miljardia euroa vuodessa.
• Julkisen talouden kokonaisvaikutus: Julkisen sektorin rahoitusasema parantuisi yhteensä lähes 0,4 miljardilla eurolla vuodessa.