Hal­li­tuk­sen voi­si olet­taa edis­tä­vän suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­mia asi­oi­ta, on­han sil­lä ol­ta­va vaa­leis­sa va­li­tun edus­kun­nan enem­mis­tön tuki. Näin ei sil­ti ai­na käy. Hal­li­tu­soh­jel­maa muo­dos­tet­ta­es­sa ää­ne­käs vä­hem­mis­tö saa usein omia mar­gi­naa­li­sia asi­oi­taan läpi tai py­säyt­tää enem­mis­tön kan­nat­ta­mia hank­kei­ta.

Uu­sin esi­merk­ki on kes­kus­te­lu Pa­les­tii­nan val­ti­on tun­nus­ta­mi­ses­ta. Edus­kun­nan laa­ja enem­mis­tö yh­des­sä ta­sa­val­lan pre­si­den­tin kans­sa kan­nat­taa tun­nus­ta­mis­ta, ku­ten mie­li­pi­de­ky­se­ly­jen mu­kaan noin 2/3 asi­aan kan­taa omaa­vis­ta suo­ma­lai­sis­ta. Sil­ti tun­nus­ta­mi­nen tak­ku­aa, kos­ka sitä vas­tus­ta­va vä­hem­mis­tö (PS + KD) sat­tuu ole­maan hal­li­tuk­ses­sa.

Sekä Ma­ri­nin, et­tä ny­kyis­tä Or­pon hal­li­tus­ta on ku­vat­tu to­te­a­mal­la, et­tä ky­sees­sä ei ole rak­kau­sa­vi­o­liit­to. Jot­kin asi­at hal­li­tus­puo­lu­ei­ta yh­dis­tä­vät, mut­ta pal­jon on myös ky­sy­myk­siä, jot­ka ovat lä­hin­nä yh­den puo­lu­een hal­li­tu­soh­jel­maan ha­lu­a­mia, ja joi­hin muut ovat suos­tu­neet pit­kin ham­pain saa­dak­seen omia asi­oi­taan eteen­päin.

Kal­tai­se­ni ko­koo­mus­lai­nen on voi­nut ku­lu­nei­den kah­den vuo­den ai­ka­na iloi­ta työ­mark­ki­nau­u­dis­tuk­sis­ta, mut­ta sa­mal­la tus­kas­tu­nut, kun il­mas­to­toi­met ei­vät ete­ne riit­tä­vää tah­tia ja maa­han­muut­toon liit­ty­viä ky­sy­myk­siä jou­du­taan rat­ko­maan vä­es­tön­vaih­dos­ta pu­hu­vien ra­sis­tien kans­sa. Moni niin ny­kyi­ses­sä, kuin Ma­ri­nin hal­li­tu­soh­jel­mas­sa ol­leis­ta asi­ois­ta on­kin sel­lai­nen, et­tä sitä kan­nat­taa to­sis­saan vain osa hal­li­tuk­ses­ta ja va­paas­ti ää­nes­tet­tä­es­sä edus­kun­nan enem­mis­tö ei an­tai­si sil­le tu­ke­aan.

Eu­rois­sa mi­tat­ta­vis­sa ky­sy­myk­sis­sä komp­ro­mis­se­ja on help­po teh­dä, mut­ta iden­ti­teet­ti­po­liit­ti­set ky­sy­myk­set ovat nous­seet mo­nil­le ta­lout­ta tär­ke­äm­mik­si. Pa­les­tii­naa ei voi tun­nus­taa puo­lik­si. Toi­siin­sa liit­ty­mät­tö­mät asi­at muo­dos­ta­vat kau­pan­käyn­nin pe­li­nap­pu­loi­ta hal­li­tus­neu­vot­te­luis­sa ja tu­lok­se­na syn­ty­vä hal­li­tus voi pää­tyä kan­nat­ta­maan var­sin pie­nen­kin puo­lu­een aja­maa yk­sit­täis­tä asi­aa.

Voi­si­ko epä­va­kaak­si miel­let­ty vä­hem­mis­tö­hal­li­tus ol­la ko­kei­le­mi­sen ar­voi­nen vaih­to­eh­to? Hal­li­tuk­ses­sa oli­si esi­mer­kik­si kak­si sa­man­hen­kis­tä vaa­leis­sa me­nes­ty­nyt­tä puo­lu­et­ta. Au­to­maat­ti­sen enem­mis­tön puut­tu­es­sa hal­li­tus jou­tui­si muo­vaa­maan po­li­tiik­kaan­sa joka asi­as­sa niin, et­tä op­po­si­ti­os­ta löy­tyi­si riit­tä­vä tuki. Tämä voi­si joh­taa laa­jaan ja eri nä­kö­kan­to­ja ar­vos­ta­vaan si­vis­ty­nee­seen kes­kus­te­luun ja es­tää kup­lau­tu­mis­ta, oli kyse sit­ten vi­her­va­sem­mis­tos­ta, oi­keis­tos­ta tai kon­ser­va­tii­veis­ta. Ajai­si­ko vä­hem­mis­tö­hal­li­tus edus­kun­nan enem­mis­tön ai­dos­ti kan­nat­ta­mia asi­oi­ta – yk­sit­täis­ten puo­lu­ei­den ai­kaan­saa­mien hal­li­tu­soh­jel­ma­kir­jaus­ten si­jaan?

Ot­so Huus­ka

Rau­man kau­pun­gin­val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­ja (kok.), Sa­ta­kun­nan Ko­koo­muk­sen va­ra­pu­heen­joh­ta­ja