Tutkija uskoo, että lämpimät säät tulevat näkymään merkittävinä hyönteistuhoina metsissä
Eetu Halonen / STT
Suomessa tänä vuonna koettu lämmin sää voi johtaa merkittäviin hyönteistuhoihin metsissä. Näin uskoo metsien terveyden ja kaukokartoituksen apulaisprofessori Samuli Junttila Itä-Suomen yliopistosta.
Junttila sanoo STT:lle, että kuiva kevät ja syyskuulle jatkunut lämpö luovat otolliset olosuhteet esimerkiksi kirjanpainajalle, joka on kuusien pääasiallinen tuholainen. Junttila arvioi, että kirjanpainajat ovat päättyneen kesän aikana ehtineet tehdä monin paikoin jo toisen sukupolven.
Toinen sukupolvi tarkoittaa sitä, että keväällä kuoriutuneet kirjanpainajat ovat saavuttaneet sukukypsyyden ja munineet itse jälkeläisiä.
– Kun kirjanpainajille otolliset olosuhteet ja lämpö jatkuvat, on hyvin todennäköistä, että toinen sukupolvi parveilee ja iskeytyy uusiin puihin lisääntymään, Junttila sanoo.
Hänen mukaansa mahdolliset tuhot tulevat näkymään puissa loppusyksynä tai vasta talven ja ensi kevään aikana.
Junttila perustaa arvionsa merkittävistä metsätuhoista erityisesti kirjanpainajien suureen määrään. Ajatusta tukee hänen mukaansa tiedot tänä vuonna kertyneestä lämpösummasta Suomessa.
– On yleisesti arvioitu, että kun 1 500 asteen lämpösummakertymä saavutetaan, kirjanpainajien kesän toinen sukupolvi on ehtinyt kypsyä, Junttila sanoo.
– Tämän vuoden lämpösumma on tällä hetkellä todella paljon korkeampi kuin muutamana edellisenä vuotena samaan aikaan.
Junttila nosti asian esiin viestipalvelu X:ssä sunnuntaina. Hän kertoi, että esimerkiksi Helsingin Kumpulassa lämpösumma oli sunnuntaina 1 652 vuorokausiastetta. Viime vuonna summa oli vastaavaan aikaan 1 491 astetta, toissa vuonna 1 452 ja sitä edellisenä 1 545.
Lämpösummakertymä lasketaan niin, että vuorokauden keskilämpötilasta vähennetään viisi astetta, jolloin saadaan kyseisen vuorokauden lämpösumma. Tämä lasketaan sitten vuoden jokaisena päivänä, mistä kertyy koko vuoden lämpösumma.
Junttila sanoo STT:lle, että hyönteisten kehittyminen on nimenomaan lämmöstä riippuvaista. Lämmin sää auttaa kaikenlaisia hyönteisiä lisääntymään tehokkaammin ja nopeammin. Kuivuus taas heikentää puiden kykyä puolustautua tuholaisia vastaan.
Kirjanpainajien lisäksi olosuhteet ovat siis otolliset muillekin kaarnakuoriaisille. Kuusten riesana ovat kirjanpainajan ohella esimerkiksi kuusentähtikirjaaja sekä aitomonikirjaaja. Mäntyjen kimpussa häärää puolestaan muun muassa okakaarnakuoriaisia.
– Männyn tuholaiset aiheuttavat kuitenkin vielä aika pienialaisia tuhoja kuusen tuholaisiin verrattuna, Junttila huomauttaa.
Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kerrotaan STT:lle, että kirjanpainajia on nyt paikoin runsaasti mutta kuoriaisten määrissä on myös paljon alueellista vaihtelua.
Luken tutkija Tiina Ylioja ei vielä puhuisi kirjanpainajien ennätysvuodesta, vaikka kuoriaisia onkin kertynyt joihinkin Luken pyydyksiin reippaasti.
– Esimerkiksi Uudellamaalla, Kaakkois-Suomessa ja Pirkanmaalla on tehty runsaasti havaintoja. En kuitenkaan sanoisi, että nyt on jotenkin erityisen suuri kirjanpainajavuosi, Ylioja kertoo.
– Havainnot kertovat kuitenkin sen, ettei tämä ongelma ole ainakaan mihinkään poistumassa.
Hän myös huomauttaa, ettei kukaan varsinaisesti tiedä, ovatko kirjanpainajat munineet toista sukupolvea vai eivät, koska asiaa ei seurata järjestelmällisesti. Olosuhteet ovat kuitenkin myös Yliojan mukaan olleet kaarnakuoriaisille suotuisat.
– Toukokuu oli poikkeuksellisen lämmin, ja parveilu lähti hyvin aikaisin liikkeelle. Kirjanpainajien ensimmäinen sukupolvi aikuistui lämpösumman perusteella arvioituna jo heinäkuussa, Ylioja kertoo.
– Niillä on siis ollut sen jälkeen runsaasti aikaa saavuttaa sukukypsyys ja ruveta munimaan uutta sukupolvea.
Luke seuraa kirjanpainajien esiintymistä vuosittain noin 40 seurantapisteellä.
Jos Luken pyydykseen on kertynyt vähintään 15 000 kirjanpainajaa, puustokuolleisuuden riskin katsotaan olevan korkea. Yliojan mukaan tämä raja-arvo ylittyi vähintään kymmenellä paikkakunnalla jo elokuussa, jonne Luken viimeisimmät havainnot ylettyvät.
– Muutamalla paikkakunnalla alkaa olla jo sellaisia määriä, joita havaittiin huippuvuonna 2013, Ylioja kertoo.
Esimerkiksi Uudellamaalla Loviisan pohjoispuolella sijaitsevaan seurantapisteeseen oli kertynyt elokuuhun mennessä yli 43 000 kirjanpainajaa.
