San­na Jääs­ke­läi­nen

Vuon­na 1903 ren­ki Kus­taa Mä­en­pää muok­ka­si isän­tän­sä pe­ru­na­pel­toa Huit­tis­ten Pa­lo­jo­el­la, kun työ­ka­lu osui eri­koi­seen ki­veen. Hän poi­mi sen, myi isän­näl­leen, joka vei sen Tur­kuun mark­ki­noil­le. Huo­mi­o­ta he­rät­tä­nyt kivi myy­tiin ja lo­pul­ta se pää­tyi Tu­run kau­pun­gin his­to­ri­al­li­seen mu­se­oon ja myö­hem­min Suo­men Kan­sal­lis­mu­se­on ko­ko­el­miin Hel­sin­kiin.

Tuo kau­nis­muo­toi­nen kivi tun­ne­taan Huit­tis­ten hir­ven­pää­nä. Se on in­noit­ta­nut pait­si ar­ke­o­lo­ge­ja ja mu­se­o­kä­vi­jöi­tä, myös ko­ru­suun­nit­te­li­joi­ta ja löy­tyy­pä tut­tu hah­mo myös Huit­tis­ten kau­pun­gin vi­su­aa­li­ses­ta il­mees­tä. Tut­ki­muk­set ovat osoit­ta­neet, et­tä ky­sees­sä on noin 8 000 vuot­ta van­ha ki­vi­kau­ti­nen esi­ne. Tai­ta­va te­ki­jä on ikuis­ta­nut hir­ven­pään vuo­lu­ki­veen.

Huittisten hirvenpään kopio löytyy heti museon aulasta. Museonjohtaja Satu Rantala vinkkaa, että museossa on paljon muutakin kiinnostavaa nähtävää.

Sanna Jääskeläinen

Kos­ka hir­ven­pää liit­tyy niin voi­mak­kaas­ti Huit­ti­siin, ter­veh­tii sen tark­ka ko­pio Huit­tis­ten mu­se­os­sa kä­vi­jää heti au­las­sa. Mu­se­on­joh­ta­ja Satu Ran­ta­la huo­maut­taa, et­tä täl­lä het­kel­lä hir­ven­pään voi näh­dä vain ko­pi­o­na, sil­lä Kan­sal­lis­mu­seo on pit­kään kiin­ni re­mon­tin ta­kia.

Huit­tis­ten hir­ven­pää on kieh­to­va esi­ne, jon­ka tyy­li­käs muo­to he­rät­tää aja­tuk­sia: mi­ten vuo­lu­ki­ves­tä teh­ty esi­ne on Huit­ti­siin tul­lut, ke­nel­le se on kuu­lu­nut, mitä sil­lä on teh­ty... Se vie mu­se­o­kä­vi­jän pie­nel­le ai­ka­mat­kal­le ki­vi­kau­ti­seen ky­lään, joka si­jait­si me­ren ran­nal­la, sil­lä maa on sit­tem­min nous­sut.

Jo hir­ven­pää on hyvä syy pii­pah­taa ke­sä­lo­ma­mat­kal­la Huit­tis­ten mu­se­os­sa, mut­ta siel­tä löy­tyy muu­ta­kin uniik­kia. Ta­lon­poi­kai­ses­ta elä­mäs­tä ker­to­vas­sa pe­rus­näyt­te­lys­sä on esil­lä muun mu­as­sa yli 600 puu­kon ko­ko­el­ma, jou­kos­sa on lu­kui­sia sota-ajan puh­de­työ­puuk­ko­ja. Huit­tis­ten en­sim­mäi­nen pol­ku­pyö­rä­kin löy­tyy vuo­del­ta 1884.

Huittisissa syntyneelle presidentti Risto Rytille on oma näyttelynsä.

Huit­ti­sis­sa syn­ty­neen pre­si­dent­ti Ris­to Ry­tin elä­mäs­tä on mu­se­os­sa näyt­te­ly, jos­sa on esil­lä muun mu­as­sa hä­nen kun­ni­a­merk­kin­sä.

Kuvanveistäjä Lauri Leppänen tunnetaan sota-aiheisista veistoksistaan.

Toi­nen tun­net­tu huit­tis­lai­nen oli ku­van­veis­tä­jä Lau­ri Lep­pä­nen, joka lah­joit­ti mit­ta­van ko­ko­el­man töi­tään mu­se­ol­le. Lep­pä­nen oli jää­kä­ri ja teki myö­hem­min pal­jon sota-ai­hei­sia veis­tok­sia, muun mu­as­sa jää­kä­ri­pat­saan Vaa­saan ja Man­ner­hei­min pat­saan Sei­nä­jo­el­le. Huit­ti­sis­sa on kah­den hau­taus­maan san­ka­ri­hau­doil­la hä­nen te­ke­män­sä muis­to­mer­kit.

Momman Siina (1859-1940) on yksi tunnetuimmista käsityöläisistämme.

Omat näyt­te­lyn­sä on jo edes­men­neil­lä kä­si­työ­läis­tai­tu­ri Mom­man Sii­nal­la eli kan­ku­ri Sii­na Rin­teel­lä ja ite-tai­tei­li­ja Hugo Ki­vi­sel­lä. Mo­lem­pien te­ok­set häm­mäs­tyt­tä­vät kek­se­li­äi­syy­del­lä ja huu­mo­ril­laan.

Näyttely HugoITE esittelee huittislaisen Hugo Kivisen (1904–1975) sympaattisia ja humoristisia puuveistoksia.

Kirk­koa vas­ta­pää­tä si­jait­se­va mu­se­o­ra­ken­nus on vuon­na 1902 ra­ken­net­tu en­ti­nen pi­tä­jän lai­na­jy­väs­tö eli vil­ja­ma­ka­sii­ni, joka on sit­tem­min toi­mi­nut muu­na va­ras­to­na ja sota-ai­ka­na jopa ruu­mis­huo­nee­na. Mu­seo viet­tää tänä vuon­na tup­las­ti juh­la­vuot­ta, sil­lä 75 vuot­ta sit­ten avat­tiin Huit­tis­ten mu­seo- ja ko­ti­seu­tu­yh­dis­tyk­sen en­sim­mäi­nen mu­se­o­näyt­te­ly ja vuon­na 1985 avat­tiin Kau­pun­gin­mu­seo. Ke­säl­lä mu­se­ol­la on lu­vas­sa eri­lais­ta oh­jel­maa muun mu­as­sa 3.6. ke­sä­kau­den ava­jai­sis­sa, Tai­ka­yön­tien ta­pah­tu­man yh­tey­des­sä 8.6. ja 4.7. Kä­si­työ­läis­to­ril­la.