Jakolinjat repivät kuntien ykköspuoluetta
Kuntavaalien jälkeiset luottamuspaikkajaot paljastavat usein puolueiden sisäiset jakolinjat. Tänä keväänä erityisen voimakkaasti tämä on näkynyt sosialidemokraattien riveissä – niin Porissa kuin Raumallakin. Molemmissa kaupungeissa Sdp saavutti vaalivoiton ja on kaupungin suurin puolue, mutta sisäiset ristiriidat ovat jättäneet vaalimenestyksen osin varjoonsa.
Raumalla Sdp:n jakolinjat alkoivat tulla julkisuuteen vasta kuntavaalien jälkeen. Puolueen sisältä alkoi kaikua kritiikkiä kaksi vaalikautta kaupunginhallituksen puheenjohtajana toiminutta Kalle Leppikorpea kohti. Kiista kaupunginhallituksen puheenjohtajuudesta toi pintaan jakolinjat. Kaksi kautta tehtävää hoitanutta Leppikorpea vastaan asettuivat Sari Seimelä ja Heidi Hiljanen, joista molemmat saivat vaaleissa enemmän ääniä kuin Leppikorpi. Kunnallisjärjestön äänestyksessä Hiljanen ja Leppikorpi päätyivät toisella äänestyskierroksella tasaääniin. Ratkaisu jäi arvan varaan – ja se suosi Hiljasta. Tulos paljasti karusti, että jakolinjat ovat olemassa.
Porissa Sdp:n luottamuspaikkapäätökset tehdään lähiaikoina. Puolue voitti kuntavaaleissa Porissa peräti kuusi paikkaa lisää ja on selvästi valtuuston suurin puolue. Keskusta-oikeistopuolueet rakensivat Porissa heti vaalien jälkeen teknisen vaaliliiton käytännössä Sdp:tä vastaan. Tästä jää varmasti joksikin aikaa Sdp:hen haavoja. Mutta tämän lisäksi Sdp:llä on jakolinja myös sisällänsä. Ne nousivat esiin jo tammikuussa, kun valtuustoryhmä hajosi Pori Energian vähemmistöosuuden myynnistä äänestettäessä. Mielenkiinto kohdistuu nyt siihen, miten Sdp jakaa Porissa omat luottamuspaikkansa: kenestä tulee valtuuston puheenjohtaja, ketkä valitaan kaupunginhallitukseen sekä muille avainpaikoille. Valinnoilla mitataan puolueen sisäistä sopua.
Päättynyt valtuustokausi oli molemmissa kaupungeissa vakaa, asioihin keskittyvä. Nyt erityisesti Porissa edessä saattaa olla eripuraista menoa. Se voi vaikuttaa niin päätöksenteon ennakoitavuuden vähenemiseen, puoluepolitikointiin sekä siihen, miten johtavat virkamiehet työssään viihtyvät ja kuinka motivoituneita he ovat. Kuntapolitiikan uskottavuus perustuu luottamukseen ja johdonmukaisuuteen.
Kim Huovinlahti
Päätoimittaja