Met­sä Grou­pin to­teut­ta­mis­sa vil­je­lyis­sä män­nyn ja kuu­sen se­ka­vil­je­lyn osuus on kas­va­nut muu­ta­mas­sa vuo­des­sa noin 20 pro­sent­tiin. Sa­ma­nai­kai­ses­ti kuu­sen osuus vil­je­lyis­tä on las­ke­nut mer­kit­tä­väs­ti. Se­ka­vil­je­ly aut­taa met­sä­no­mis­ta­jia ha­jaut­ta­maan ris­ke­jä sekä va­rau­tu­maan muut­tu­vaan il­mas­toon.

Suo­ma­lais­ten met­sä­no­mis­ta­jien kiin­nos­tus se­ka­vil­je­lyyn on kas­va­nut no­pe­as­ti. Met­sä Group aloit­ti män­nyn ja kuu­sen se­ka­vil­je­lyn myyn­nin met­sä­no­mis­ta­jil­le syk­syl­lä 2019 – vii­si vuot­ta en­nen kuin se­ka­vil­je­ly tuli osak­si met­sän­hoi­don suo­si­tuk­sia. Vii­me vuo­si­na se­ka­vil­je­lyn osuus on nous­sut noin vii­de­so­saan kai­kis­ta Met­sä Grou­pin vil­je­lyis­tä.

Se­ka­vil­je­lys­sä sa­mal­le uu­dis­tu­sa­lal­le pe­rus­te­taan alus­ta as­ti use­am­man puu­la­jin met­sä. Män­nyn ja kuu­sen se­ka­vil­je­lys­sä kuu­si is­tu­te­taan ja män­ty joko kyl­ve­tään tai is­tu­te­taan sa­maan ai­kaan kuu­sen kans­sa. Me­ne­tel­mä so­vel­tuu par­hai­ten tuo­reil­le kan­kail­le, joil­la sekä kuu­si et­tä män­ty kas­va­vat hy­vin ja yh­tä­läis­tä vauh­tia.

– Se­ka­vil­je­ly on no­pe­as­ti va­kiin­nut­ta­nut paik­kan­sa suo­ma­lais­ten met­sä­no­mis­ta­jien kes­kuu­des­sa. Suo­men met­sis­tä al­le puo­let on ra­vin­tei­suu­del­taan tuo­ret­ta kan­gas­ta, jon­ne män­nyn ja kuu­sen se­ka­vil­je­ly so­vel­tuu par­hai­ten, jo­ten 20 pro­sen­tin osuus kai­kis­ta vil­je­lyis­tä on sel­keä merk­ki muu­tok­ses­ta suo­ma­lai­sis­sa met­sis­sä”, Met­sä Grou­pin met­sän­hoi­to­pääl­lik­kö Tii­na Lai­ne ker­too.

Sa­ma­nai­kai­ses­ti se­ka­vil­je­lyn suo­si­on kas­vun kans­sa kuu­sen osuus met­sä­nuu­dis­ta­mi­ses­sa on las­ke­nut mer­kit­tä­väs­ti. Vie­lä vuon­na 2008 kuu­si oli ai­no­a­na puu­la­ji­na noin 80 pro­sen­tis­sa Met­sä Grou­pin is­tu­tus­koh­tei­ta, kun vuon­na 2026 vas­taa­va osuus oli ai­no­as­taan 36 pro­sent­tia.

– Moni met­sä­no­mis­ta­ja poh­tii, mi­ten oma met­sä tu­lee kes­tä­mään il­mas­ton­muu­tok­sen, joka tuo mu­ka­naan pait­si läm­pö­ti­lan­nou­sun, myös li­sään­ty­neen ris­kin eri­lai­sil­le tu­hoil­le. Met­sä­no­mis­ta­jat ovat­kin jo nyt va­rau­tu­neet il­mas­ton­muu­tok­sen vai­ku­tuk­siin ja esi­mer­kik­si Kes­ki-Eu­roo­pas­ta kan­tau­tu­nei­siin kir­jan­pai­na­ja­tu­hoi­hin, ja vä­hen­tä­neet kuu­sen vil­je­lyä. Sa­maan ai­kaan se­ka­vil­je­ly on yleis­ty­nyt kei­no­na ha­jaut­taa met­sä­nuu­dis­ta­mi­sen ris­ke­jä, Lai­ne sa­noo.

Oi­ke­as­sa puu­la­ji­va­lin­nas­sa ko­ros­tu­vat ai­na uu­dis­tu­sa­lan omi­nai­suu­det. Muun mu­as­sa maa­pe­rän ra­vin­tei­suus, kos­teu­so­lot ja koh­teen tu­ho­ris­kit mää­rit­tä­vät kas­vu­pai­kal­le par­hai­ten so­vel­tu­vat puu­la­jit.

Tuo­reil­la kan­kail­la se­ka­vil­je­ly tuo met­sä­no­mis­ta­jal­le ta­lou­del­lis­ta var­muut­ta ja vah­vis­taa met­sien uu­dis­ta­mis­ta ja kas­vua. Yh­den puu­la­jin met­sät ovat alt­tiim­pia eri­lai­sil­le tu­hoil­le kuin se­ka­met­sät, jo­ten se­ka­puus­toi­suus on yk­si tapa li­sä­tä oman met­sän tu­hon­kes­tä­vyyt­tä ja so­peu­tu­mis­ta muut­tu­vaan il­mas­toon. Kuu­si kär­sii ve­den puut­tees­ta män­tyä enem­män, mikä voi li­sä­tä hyön­teis­tu­ho­jen ris­kiä kuu­si­val­tai­sis­sa met­sis­sä. Män­nyn ja kuu­sen se­ka­vil­je­lyl­lä voi­daan pie­nen­tää myös hir­vi­tu­ho­jen vai­ku­tus­ta, sil­lä kuu­set tur­vaa­vat tai­mi­kon­kas­vua myös hir­vi­tu­hoil­le alt­tiil­la alu­eil­la.

Kun met­sä pe­rus­te­taan alus­ta läh­tien se­ka­met­säk­si ja edel­leen tai­mi­kon­hoi­dos­sa huo­leh­di­taan luon­tai­ses­ti syn­ty­neen leh­ti­puus­ton säi­ly­mi­ses­tä, met­sään syn­tyy mo­ni­puo­li­sem­pi puu­la­jis­to. Se vah­vis­taa met­sän elin­voi­mai­suut­ta ja mo­ni­muo­toi­suut­ta sekä pa­ran­taa ky­kyä so­peu­tua muut­tu­viin kas­vuo­lo­suh­tei­siin.

– Koh­teen oi­ke­aa puu­la­ji­va­lin­taa oh­jaa­vat muun mu­as­sa maa­pe­rän ra­vin­tei­suus ja kos­teu­so­lo­suh­teet. Met­sä­no­mis­ta­jan ei tar­vit­se it­se rat­kais­ta, so­pii­ko se­ka­vil­je­ly tie­tyl­le uu­dis­tu­sa­lal­le. Met­sä Grou­pin met­sä­a­si­an­tun­ti­jat aut­ta­vat ar­vi­oi­maan kas­vu­pai­kan ja va­lit­se­maan met­sä­no­mis­ta­jan ta­voit­tei­siin so­pi­van uu­dis­ta­mis­ta­van. Met­sä Grou­pin ja omis­ta­ja­jä­se­niem­me yh­tei­nen pit­kän ai­ka­vä­lin ta­voi­te on pi­tää suo­ma­lai­set met­sät elin­voi­mai­si­na ja hy­väs­sä kas­vus­sa, Lai­ne muis­tut­taa.

Se­ka­vil­je­lyn hyö­dyt met­sä­no­mis­ta­jal­le:

• Var­muut­ta uu­dis­ta­mi­seen: kuu­sen ja män­nyn yh­dis­tel­mä aut­taa tur­vaa­maan tai­mik­koa myös hir­vi­tu­hoil­le alt­tiil­la alu­eil­la.

• Pa­rem­pi ris­kien­hal­lin­ta: use­am­pi puu­la­ji pie­nen­tää yh­den puu­la­jin kas­va­tuk­seen liit­ty­viä tu­ho­ris­ke­jä.

• Kas­vu­pai­kan hyö­dyn­tä­mi­nen: se­ka­vil­je­lyn avul­la maa­pe­rän kas­vu­po­ten­ti­aa­li saa­daan täy­teen käyt­töön, vaik­ka kas­vu­pai­kan ra­vin­tei­suus vaih­te­li­si.

• Mo­ni­muo­toi­suu­den huo­mi­oin­ti: mo­ni­puo­li­sem­pi puu­la­jis­to mah­dol­lis­taa eri­lai­sia eli­nym­pä­ris­tö­jä kas­veil­le, hyön­tei­sil­le ja muil­le pie­ne­li­öil­le.

• Met­sä­tyy­pil­lä on mer­ki­tys­tä: män­nyn ja kuu­sen se­ka­vil­je­ly so­pii eri­tyi­sen hy­vin tuo­reil­le kan­kail­le.

Läh­de: Met­sä Grou­pin tie­do­te