Osaava ulkomainen metsätyövoima turvaa Suomen puuntuotantoa
Taimikonhoitorästit Suomen metsissä ovat vähentyneet, mutta hoitamattomia taimikoita on edelleen satoja tuhansia hehtaareita. Viivästynyt taimikonhoito aiheuttaa metsille kasvutappioita, pienentää metsänomistajien tuloja ja heikentää puuston hiilinielujen kehittymistä.
Metsänhoitotöiden toteutusta on hidastanut osaltaan työvoimapula, jota on pitkään helpotettu ulkomaalaisella kausityövoimalla. Työvoimapula on vaivannut erityisesti metsänhoitotöitä, mutta tulevaisuudessa voi olla vaikea löytää ammattitaitoisia työntekijöitä myös koneelliseen puunkorjuuseen ja puutavaran autokuljetuksiin. Metsäalan on toimittava ennakoivasti, jotta lähivuosien työvoimatarve saadaan varmistettua.
Metsätyövoiman määrän ja saatavuuden ennakoimiseksi on metsureiden, metsäkoneenkuljettajien ja puutavara-auton kuljettajien lähivuosien tarvetta selvitetty Savotta 2030 –työvoimatarvelaskelmalla. Työvoiman tarvetta on vertailtu kahden vuotuisen hakkuumäärän, 62,4 ja 75,0 milj. m3/v perusteella ja arvio kattaa metsänhoidon, puunkorjuun ja puutavaran autokuljetuksen sekä energiapuun korjuun, kuljetuksen, haketuksen ja murskauksen työvoimatarpeen. Lisäksi arvioon sisältyy energiapuuksi ja hakkeeksi ohjautuneen teollisuuspuun haketuksen ja murskauksen työvoiman.
Savotta 2030 –laskelman mukaan metsätöissä tarvitaan edelleen noin 3600 metsuria, joista ulkomaalaisten työntekijöiden näyttäisi lisääntyvän. Kaikkiaan metsäalan työvoimatarve puunkorjuussa ja metsänhoitotöissä tulee olemaan 12800 – 14300 henkilöä riippuen vuosittain korjattavan aines- ja energiapuun määrästä. Vaikka työvoimatarve ei juuri lisääntyisi, tarvitaan vuosittain kuitenkin 800 – 1000 uutta työntekijää nykyisten työntekijöiden eläköityessä ja vaihtaessa ammattia.
Metsänhoitotöihin on toistaiseksi saatu riittävästi ulkomaista kausityövoimaa. Tilannetta on parantanut työntekijöiden rekrytoiminen Euroopan unionin ulkopuolisista maista, mm. Thaimaasta, Vietnamista ja Filippiineiltä metsäalan toimijoiden omien verkostojen kautta. Selvityksen mukaan Suomeen rekisteröityjen metsäpalveluyritysten palveluksessa työskentelee noin 1 300 ulkomaalaista metsuria. Tämän lisäksi ulkomaalaisten yritysten palveluksessa työskentelee vuosittain noin 100 lähetettyä työntekijää.
Metsätyöntekijöiden tarvetta ovat täydentäneet myös Suomessa asuvat ulkomaalaiset henkilöt. Työvoiman saatavuus ulkomailta on tärkeää selvittää ennakolta, koska metsätyöntekijöitä eläköityy lähivuosina ja ammatillisen koulutuksen kautta ei todennäköisesti saada riittävästi uusia työntekijöitä. Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan valtiovalta tukee eri toimialoja osaavan työvoiman hankinnassa Euroopan unionin ulkopuolelta. Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla on luotu kontakteja ja rakennettu yhteistyömuotoja eri kohdemaiden viranomaisten kanssa. Työnantajien käytännön apuna on eri asiantuntijatahoista koostuva Work in Finland. Tätä rekrytointiväylää kannattaa myös metsäalan toimijoiden hyödyntää.
Metsänhoitotöihin tulevilla ulkomaalaisilla on yleensä kohtuulliset työtaidot raivaussahan ja muiden työkalujen käytössä mutta osaamisen kehittämistä tarvitaan mm. työturvallisuudessa, metsän- ja luonnonhoidon ratkaisuissa sekä suomalaisen työelämän pelisääntöjen ymmärtämisessä. Ulkomaalaisten työntekijöiden ammattitaidon parantamiseksi olisi tärkeää mahdollistaa myös Suomeen tulevan kausityövoiman lyhytkestoinen ammatillinen koulutus toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa valtion rahoituksella. Koska valtiovallan toimesta edistetään ulkomaisen työvoiman saatavuutta Suomeen, tulisi heille myös järjestää työtehtäviin perehdyttävä koulutus. Tämä edellyttää toimenpiteitä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla sekä muutoksia nykyiseen ammatillisen koulutuksen valtionosuusrahoitukseen.
Osaa Suomessa asuvista ulkomaalaisista kiinnostaa metsäalan työt ja koulutus. Heidän osallistumistansa metsäalan toisen asteen ammatilliseen koulutukseen on usein rajoittanut suomen kielen taidon tasovaatimus. Riittävä kielitaito on metsäalalla oleellista mm. työturvallisuuden varmistamiseksi ja työohjeiden ymmärtämiseksi. Opiskelussa voisi auttaa mm. tulkkipalvelut ja englannin kielisen koulutuksen järjestäminen, jos kielitaidon tasovaatimusta olisi mahdollisuus väljentää. Lisäksi ulkomaalaistaustaisille opiskelijoille suunnattu oppisopimuskoulutus liittäisi opiskelun työelämään ja parantaisi koulutuksen suorittaneiden työllistymismahdollisuuksia. Oppisopimuskoulutuksen toteuttamisesta yhteistyössä metsänhoitopalveluja tarjoavien yritysten kanssa onkin jo saatu hyviä kokemuksia.
Metsätyövoiman tarvetta ja saatavuutta sekä ulkomaalaisten henkilöiden ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksia selvitettiin Metsämiesten Säätiön rahoittamassa hankkeessa ”Selvitys ulkomaisen metsätyövoiman tarpeesta ja saatavuudesta sekä koulutuksen käytännöistä ja kehitystarpeista”, jonka toteuttivat Tapio ja Metsäteho.
Lähde: Metsämiesten Säätiön uutiskirje
